Suru ja kaipuu.
Rakas mummoni kuoli 5.10.2018, minun syntymäpäivänä.
Surua olen käsitellyt ja kohdannut erimuotoina näiden päivien aikana. Olen itkenyt, olen muistellut muistoja, jutellut tosi paljon siskoni ja äidin kanssa, olen myös kokenut vihaa mummon kuoleman takia ja tällä hetkellä voimaton ja aika tyhjä olo.
Ikävä ja kaipuu on suunnaton, se ei häviä mihinkään. Ikävä tunne vain kasvaa.
Rakastan sinua valtavasti rakas mummo! <3 Minun äiti hahmoni. Minun sielu kukka ihminen, kuuntelija ja tukija. Mummo kyllä me vielä nähdään. <3<3
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
Hänt' ihana enkeli kotihin vie
Niin pitkä on matka, ei kotia näy
Vaan ihana enkeli vierellä käy
Vaan ihana enkeli vierellä käy
On pimeä korpi ja kivinen tie
Ja usein se käytävä liukaskin lie
Oi, pianhan lapsonen langeta vois
Jos käsi ei enkelin kädessä ois
Jos käsi ei enkelin kädessä ois
Ja syntikin mustia verkkoja vaan
On laajalle laskenut korpehen maan
Niin pianhan niihinkin tarttua vois
Jos käsi ei enkelin kädessä ois
Jos käsi ei enkelin kädessä ois
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
Hänt' ihana enkeli kotihin vie
Oi, laps', ethän milloinkaan ottaakaan vois
Sä kättäsi enkelin kädestä pois
Sä kättäsi enkelin kädestä pois
Miun rakas mummoni, kuva on vuodelta 1992. Mummon vieressä tumma hiuksinen siskoni, joka täytti 4-vuotta. Vaaleanhiuksinen tyttö olen minä.
Toivotan kaikille rakkautta! <3<3<3
Lämmin osanottoni ja halaus sinulle. <3
VastaaPoistaMinäkin menetin mummoni juuri elokuussa, joten tiedän hyvin tunteesi.
Kiitos Susanna! <3 <3
PoistaOsanottoni suruusi! <3